Pohjan neiti

Muuppera tuo lokakuussa 2024 kulttuurihistoriallisesti tärkeän, ensimmäisen suomenkielisen oopperan Oskar Merikannon Pohjan neidin kuultavaksi kotisaliinsa Muuramesaliin. Jo vuonna 1898 sävelletty teos sai ensiesityksensä Viipurin laulujuhlilla v. 1908, ja sitä on sen jälkeen esitetty runsaan sadan vuoden aikana joitakin kertoja. Muuppera haluaa tuoda tämän kauniiden melodioiden ja vaikuttavien kuoro-osuuksien perinteikkään teoksen jälleen suuren yleisön saataville. Oopperassa kuullaan myös suurelle yleisölle ehkä tutuimmaksi tullut, usean artistin tallentama Louhen aaria: Louhi ylistää tyttärelleen Väinön suuruutta.

Oopperan juoni on rakennettu Kalevalan tapahtumien ympärille, ja sieltä löytyvätkin useat tutut hahmot kansalliseepoksestamme. Loikka nykyaikaan, tai ehkäpä jopa tulevaisuuteen, tapahtuu ohjaajamme Kirsi Sulosen visualisoiman steam punk -henkisen lavastuksen ja puvustuksen keinoin. Juoni nivoutuu kuitenkin lopulta perinteisen lemmenparin ympärille, ja libreton on siihen taitavasti kalevalamittaisena laatinut Antti Rytkönen.

Oopperamme syntyy jälleen kerran keskisuomalaisin voimin ryhmäponnistuksena. Työryhmässä on mukana niin harrastelijalaulajia, kokeneempia ammattilaisia kuin myös klassisen laulun opiskelijoita Jyväskylän ammattikorkeakoulusta. Keski-Suomen taidetoimikunnan palkitsema pianisti Eliisa Suni toimii produktiossa korrepetiittorina sekä esitysten pianistina, ja solistien lisäksi lavalla nähdään Morgan Sotejeff-Wilsonin harjoituttama taitava oopperakuoro mm. Pohjolan väkenä.  

Esitykset Muuramesalissa, ensi-ilta lauantaina 5.10. klo 17.

Muut esitykset 
su 6.10. klo 14,
pe 11.10. klo 18,
su 13.10. klo 14.

Ennakkomyynti näytöksiin on startannut, klikkaa itsesi Muupperan lippukauppaan!

Ohjaus   Kirsi Sulonen
Korrepetiittori ja piano   Eliisa Suni
Kuoron harjoittaminen   Morgan Sotejeff-Wilson
Tekniikka   Tommi Lamberg
Puvustus/lavastus/maskeeraus   Työryhmä
Graafinen suunnittelu   Aleksandra Eskelinen @vantorea
Mainoskuvat   Marianne Hautsalo

Solistit:
Pohjan neiti   Teresa Stürzenberger (5.10. & 6.10.)/Aleksandra Eskelinen (11.10. & 13.10.)
Ilmarinen   Panu Skyttä
Väinämöinen   Janne Isoaho
Louhi   Hedda Ohls (5.10. & 6.10.)/Maria Mentu (11.10. & 13.10.)
Annikki   Satu Pirnes (5.10. & 6.10.)/Mari Ahonen (11.10. & 13.10.)

Oopperakuoro:
Kristiina Kukkonen, Marissa Kalmbach, Heidi Laulumaa, Tiina-Maria Syrjämäki, Jannamari Korpinen, Anna-Leena Erkkilä, Enni Kilpeläinen, Tiina Limatius-Niitti, Tanja Nieminen, Tuija Kopiseva, Olli Kalmari, Arto Kukkonen, Sami Tabell, Juha Nevantaus, Leevi Kukkonen, Leevi Voltti ja Simo Mikkonen

Kuoron solistitehtävissä: 
5.10. & 6.10. Tiina-Maria Syrjämäki, Enni Kilpeläinen,
 Olli Kalmari, Juha Nevantaus ja Leevi Kukkonen,
11.10. & 13.10. Marissa Kalmbach, Anna-Leena Erkkilä,
Leevi Voltti, Sami Tabell ja Simo Mikkonen

Oskar Merikannon Pohjan Neiti – ensimmäinen suomalainen ooppera 

Suomalaisen kirjallisuuden seura järjesti vuonna 1898 sävellyskilpailun, jonka tavoitteena oli houkutella suomalaiset säveltäjät laatimaan ensimmäinen suomalainen ooppera. Vuosi on sama, jolloin syntyi muun muassa Sibeliuksen Finlandia ja suomalaisten kansallinen herääminen oli voimakkaimmillaan. Tätä taustaa vasten ei liene yllättävää, että Merikannon kilpailuun valitsema aihe oli otettu Kalevalasta – jota erityisesti aikakauden kuvataiteilijat voimakkaasti tulkitsivat teoksissaan.

Pohjan Neidin tarina on Lorenz Achtén (Aino Acktén isä) hahmottelema ja libretto on Antti Rytkösen käsialaa. Libretto syntyi lopulta varsin nopeasti Achtén hahmotelmien pohjalta Rytkösen kesäloman aikana, kesäkuussa 1898. Syksyn mittaan Merikanto sävelsi teoksen, käytännössä siis varsin nopeaan tahtiin hänkin kun huomioidaan että sävellys tehtiin muiden töiden ohessa.

SKS:n järjestämään kilpailuun ei tullut kuitenkaan kuin yksi teos ja lopulta Pohjan Neitikin jäi esittämättä Suomalaisessa Teatterissa (nykyinen Kansallisteatteri), kuten voittavan teoksen osalta oli suunniteltu. Oopperan osia sen sijaan kuultiin useissa eri yhteyksissä ja useampi teoksessa kuultavista lauluista saavutti suurta suosiota. Varsinaisen ensi-iltansa teos sai vasta Viipurin laulujuhlilla 1908. Viipurin jälkeen teos esitettiin vielä Helsingissä samana syksynä. Oopperaa esitettiin myös Aino Acktén perustamilla Savonlinnan oopperajuhlilla vuonna 1914. Tämän jälkeen oopperan voi sanoa painuneen jossain määrin unholaan. Teosta on kuultu aiemmin lähinnä Lahdessa, vuonna 2017.

Simo Mikkonen, kulttuurintutkimuksen professori